Minä Minusta
SÄVELTÄJÄ
Minulla on tarve säveltää. Viimeisten kymmenen vuoden aikana olen keskittynyt siihen täyspäiväisesti. Olen saanut aamulla jatkaa siitä mihin edellisenä päivänä jäin ja käyttää hyväksi alitajunnan yönaikaisia seikkailuja käsillä olevan musiikillisen materiaalin parissa.
Voin kuvitella, että säveltäminen on kuin käänteinen raskaustila. Ensin on kärsittävä kaikki helvetin tuskat, että pääsee alkuun, saa jostakin liepeestä kiinni, voittaa epäilyksen. Sitten alkaa kasvuvaihe, voiman tunne ja masennus vuorottelevat, prosessi on käynnissä. Kun teos lopulta on syntynyt, saatat kokea hetkellisen riemun, autuaan väsymyksen. Tuollainen siitä nyt tuli, joskaan ei valmis, sillä Sisyfoksen kiven lailla se ja kaikki muu mitä olet - ja et ole - säveltänyt vierii takaisin mäen juurelle. Olet jälleen lähtöpisteessä.
Ilon hetket koittavat, kun muusikko tarttuu teokseen ja saa sen elämään. Ilman elämää ei ole elämää.
KIRJOITTAJA
Jos en ajattele ”musiikiksi”, ajattelen kielellisesti. Kun en saa sanoiksi, sävellän. Ajatusten pukemista kielelliseen asuun olen tehnyt satojen kolumnien, artikkelien ja konserttiarvostelujen kautta (mm. Hämeen Sanomat), ja sitä on osaltaan myös opettaminen ja luennointi.
Nykyisin jätän mieluummin arvostelut tekemättä, mutta muusta kirjoittamisesta en halua luopua, enkä luennoinnista.
JOHTAJA
Työni oli vuosina 1978-2013 paljolti musiikkialan koulutuksen johtamista ja kehittämistä (Lapuan musiikkiopisto, Riihimäen musiikkiopisto, Tampereen konservatorio, Pirkanmaan ja Tampereen ammattikorkeakoulut, Tampereen Musiikkiakatemia). Olen pyrkinyt tekemään oppimisen lapsille ja nuorille mahdolliseksi.
Olen myös itse opettanut ja pitänyt luentoja Suomessa ja Espanjassa mm. taiteen filosofiasta, länsimaisen taidemusiikin kehityksestä kautta vuosisatojen ja säveltämisestä. Mielestäni opettaminen on yhteistä oppimista.
Olen myös toiminut muutamien musiikkifestivaalien taiteellisena ja toiminnallisena johtajana (Lapuan Musiikkiviikot, Riihimäen Kesäkonsertit, Tampere Biennale). Järjestän mielelläni musiikkielämyksiä paitsi säveltämällä, myös organisoimalla esitystilanteita. Parhaimmillaan festivaali muodostaa taiteellisen kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan ja joka on itsensä kuuloinen.
OPINNOT
Opiskelin 1970-luvulla Turun yliopistossa ja tein ylemmän korkeakoulututkinnon (FK) pääaineena musiikkitiede ja sivuaineina teoreettinen filosofia, kulttuurihistoria ja kasvatustiede.
Ratkaiseva vaikuttaja elämässäni on ollut professori Jouko Tolonen, jonka vaativassa ohjauksessa sain oppia säveltäjän perinteisiä työkalua kontrapunktia, soinnutusta, muoto- ja tyylianalyysiä sekä musiikin yhteyttä ympäröivään maailmaan ja kulttuuriin.
Ennen Turkuun menoa olin opiskellut pianonsoittoa Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa. Turussa jatkoin opintoja lehtori Matti Haapasalon johdolla. Hän opetti minulle monia olennaisia asioita pianonsoitosta ja suhtautumisesta eri tyylikausien teoksiin. Paljon olen myös oppinut muiden muusikoiden kanssa työskentelystä. Sävellyksestä saatu palaute on hyvä oppitunti.
Olen usein sanonut, että työskentely ”huutomiehenä” Turun ja Helsingin satamissa on opettanut minulle yhtä paljon kuin yliopisto-opinnot. Olen edelleen sitä mieltä. Opinnot oli rahoitettava tavalla tai toisella, minun tapani oli hakeutua suhteellisen hyvin palkattuun, mutta raskaaseen ahtaajan työhön silloin, kun rahat olivat lopussa. Satamamiljöö ja itsensä lujille laittaminen opettivat elämän realiteetteja ja ihmistuntemusta.